NYYNÄISTEN KARTANON HISTORIAA
KESKIAIKA
Keskiajalla Nyynäinen oli Suomen merkittävimpiä kartanoita ja se saattoi alkujaan olla yksi Suomen rannikon varhaisia kuninkaankartanoita. Nyynäinen mainitaan rälssitilana jo 1300-luvun asiakirjoissa. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja oli Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika Djäkn 1400-luvun alussa. Myöhemmin Nyynäistä hallitsivat mm. Bitz-, Oxenstierna- ja Fleming-suvut.
Nyynäisistä on varsin paljon kirjallista tietoa mm. vuodelta 1506, jolloin Nyynäisissä tehtiin inventointi sen omistaneen valtaneuvos, laamanni Henrik Bitzin kuoleman jälkeen. Kyseisessä inventoinnissa on kirjattu mm. varhaisin maininta suomalaisesta käsipyssystä. Inventaarin mukaan kartanossa oli muiden aseiden lisäksi myös neljätoista tuliasetta: hakapyssyjä, yksi kuparinen pyssy, neljä luotipyssyä sekä neljä kiviammuksia varten valmistettua asetta.
Samaten kankaita ja turkiksia oli Nyynäisissä vuoden 1506 inventaarin mukaan runsaasti. Tekstiileistä vuodeuutimet, seinävaatteet ja kattovaatteet olivat suuresta koostaankin johtuen kalliita ja ne otettiin esille ehkä vain juhlatilaisuuksiin.
Henrik Bitzin kuoltua hänen leskensä Anna Hansintytär Tott (s.1478) asui Nyynäisissä ja avioitui uudelleen
Klemet Hogenskildin kanssa. Tästä avioliitosta on Annan ainoa aikuiseksi kasvanut lapsi Anna Klemetintytär Hogenskild, joka syntyi Nyynäisissä tammikuussa 1513.
Anna Tott hoiti hallussaan olevaa omaisuutta huolellisesti, ja paljolti hänen aikanaan tehtyjen kirjallisten merkintöjen ansiosta on kartanon irtaimistosta säilynyt varsin tarkkoja tietoja.
Vuonna 1527 Nyynäisissä paloi kivestä tehty kartanorakennus. Rakennuksessa oli lasi-ikkunat useissa huoneissa, mikä oli tuolloin erittäin harvinaista. Ylipäätään kivitalotkin olivat harvinaisia Suomessa, niitä on arvioitu olleen 1500-luvulla vain parissakymmenessä kartanossa. Palaneesta kivilinnasta on yhä jäljellä Nyynäisten sivurakennuksen alla sijaitseva holvikellari.
Nyynäisten kartano on toisinaan liitetty myös Elinan surma -kansanballadin tapahtumiin. Balladin mukaan mahdollisesti Klaus Lydekenpoika Djäkn surmasi puolisonsa Elinan polttamalla tämän talonsa mukana.
1500-LUVUN JÄLKIPUOLISKO JA 1600-LUKU
Kivilinnan palon jälkeenkin elämä Nyynäisissä oli 1500-luvulla vaurasta ja komeaa. Vuosina 1549 ja 1574 Nyynäisissä tehdyissä inventoinneissa, joista edellisen toimitti itse Mikael Agricola, on asiakirjoihin jälleen kirjattu huomiota herättävän runsas määrä erilaisia tekstiilejä, kuten ryijyjä ja seinäverhoja.
Vuoden 1549 inventoinnista, joka tehtiin Anna Tottin kuoleman jälkeen, on myös ensimmäinen tunnettu merkintä lasiastioista Suomessa. Lasiastiat ovat olleet Suomessa todellista ylellisyyttä aina 1700-luvun lopulle asti.
Nyynäisten läänitys peruutettiin vuoden 1681 isossa reduktiossa kruunulle ja tila määrättiin Ruotsin ruotujakolaitoksen uudelleenorganisoinnin yhteydessä Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (henkirakuunarykmentti vuodesta 1721 alkaen) sotilasvirkataloksi.
